lauantai 2. marraskuuta 2013

Tarina murmelista

Iloisen Mielen kahvilassa on rauhallinen hetki ja kahvilanpitäjä Suski on istahtanut aamukahville reportteri Keijo Ketun kanssa "Keijon reissunurkkaan". Reissunurkka on siirtynyt hetkeksi Sveitsin Zermattiin, Matterhornin maisemiin. Aurinko paistaa ja vuoriston ilma on raikasta hengittää. Kaupungin pakokaasut ovat jääneet kauas taakse, Zermattin alue kun on autoista vapaa vyöhyke.

Suski muistelee Sveitsin reissuaan muutaman vuoden takaa. Hän ja hänen ystävänsä ovat pystyttäneet teltan erään vuoristojärven rannalle. Eletään syksyn viimeisiä hetkiä ja ilmassa on jo talven aavistus. Eväät on säilötty isoon mustaan säkkiin. Yhtenä yönä ystävä herää siihen, kun joku tutkii teltan ympäristöä. Mikä se on? Murmeli? Tämä toistuu seuraavana yönä ja ystävä herättää Suskin. He huomaavat, että eväät ovat poissa! Äkkiä makuupusseista ylös ja otsalampun kanssa tutkimaan ympäristöä. Evässäkki löytyy muutamien metrien päästä teltasta ja pienet hampaanjäljet paljastavat rosvon. Murmeli on käynyt ruokaa etsimässä. Seuraavana päivänä huomataan, että murmeli on kuljettanut muitakin tavaroita pitkin järven rantaa. Kauimpana teltasta löytyvät vaellussauvat ja kattilan kansi. Tästä viisastuneina Suski ja ystävä kiinnittävät evässäkin köydellä kiinni telttaan. Murmeli koittaa onneaan vielä kolmentenakin yönä, mutta luovuttaa, koska kokonaisen teltan raahaaminen olisi sinnikkäälle murmelillekin liian suuri tehtävä.

Keittiö järven rannalla. Etualalla evässäkki.
Keijo Kettu miettii nähneensä murmeleita alppivaelluksillaan, ja kuulleensa niiden vihellystä. Murmeleille on tärkeää syödä kesän ja syksyn aikana hyvin, sillä ne nukkuvat talviunta koko pitkän talven yli.

Kahvihetki päättyy ja "Keijon reissunurkka" palaa takaisin Iloisen Mielen kahvilaan. Suski lähtee puuhailemaan keittiön puolelle ja Keijo nuuskimaan kaupungille reporttaasien aiheita.

Ei kommentteja: