Pieni tauko tekee hyvää

Hansu ja Hertta poikkeavat Iloisen Mielen Kahvilaan kesken lauantaisen ostoskierroksen. Kahvilanpitäjä Suski toivottaa heidät lämpimästi tervetulleiksi. Hän ei ole nähnyt Hansua pitkään aikaan ja tapaa nyt Hertan ensimmäistä kertaa. 

Hipot kertovat, että he ovat olleet koko aamun kiertelemässä pitkin poikin talvista kaupunkia ja ihmettelemässä näyteikkunoita. Myyntiin on tullut jo kaikkea jouluista tärkeää, hauskaa ja vähemmän tärkeää. Niissä riittää ihmeteltävää, vaikkei ostoaikeita olisikaan.

Hipot kertovat myös, että lähistölle on avattu uusi italialainen herkkumyymälä. Tiesikö Iloisen Mielen Kahvilan väki sitä? Hertta oli maistellut käsin tehtyä suklaata ja tilannut jouluksi uuden sadon oliiviöljyä. Hän oli ollut hieman huolissaan öljyn saatavuudesta, kun oli eräänä päivänä lukenut uutisista että oliivit olivat pudonneet maahan monessa paikkaa ennen sadonkorjuuta. Onneksi herkkukaupassa luvattiin, että öljyä on tulossa lähiaikoina.

Pian on kahvit juotu ja kuulumiset vaihdettu. Hertta odottelee kärsimättömänä Hansua, sillä vielä olisi paljon puuhattavaa ennen pimeän tuloa. Hansu sopii kahvilanpitäjä Suskin kanssa, että hän tulee ensi viikolla töihin ja niin hipot häviävät kaupungin hulinaan korvat iloisesti heiluen.



Tiedot:
Tarina ja kuvat, Suski
Hansu ja Hertta hahmot, Suski
Hippoamigurumin ohje: Mia Bengtsson. Amigurumi, virkkaa uusia iloisa maskotteja. 2011. Atena

Eläimiä työnsä ääressä, osa 1 - Keijo Ketun reportaasi Itävallasta

Keijo Wurmkogelin huipulla

Keijo Kettu pyyhältää intoa pursuen Iloisen Mielen Kahvilan ovesta sisään. Hänellä on mukanaan tuorein Metsälän Posti, joka on julkaissut ensimmäisen osan Keijon reportaasisarjasta "Eläimiä työnsä ääressä".

Keijo käväisi elokuussa loma- ja työmatkalla Itävallan Alpeilla, missä hän maisemien ihastelun ja raikkaan vuori-ilman nuuhkimisen ohessa haastatteli eläimiä työnsä ääressä.

Ötztalin vihreitä niittyjä samoillessaan Keijo tapasi joukon eläväisiä murmeleita, jotka vinkkasivat, että kannattaisi piipahtaa Wurmkogelilla. Sieltä Keijo löytäisi vakaan ja peräksiantamattoman vartiomurmelin, joka säässä kuin säässä tähyilee vuorten yli mahdollisia vihulaisia.

Keijo teki työtä käskettyä ja ajaa hurautti hissillä Wurmkogelin näköalatasanteelle. Kävellenkin olisi toki päässyt, mutta Keijon toinen takatassu oli hieman väsynyt. Hissikyyti oli sekin pienoinen seikkailu, sillä viimeinen osuus noustiin tuolihissillä, joita harvemmin on mitoitettu pienten kettujen mittakaavan mukaan.

Haastateltava vartiomurmeli ei ollut kovin puheliasta laatua. Keijo ymmärsi, että hän varjeli valtiosalaisuuksia, eikä siksi voinut lörpötellä mitä sattuu. Hän suostui kuitenkin poseeraamaan ylväästi valokuvassa ja lähetti paljon terveisiä Metsälän Postin lukijoille. Haastattelutuokion jälkeen Keijo kipaisi Wurmkogelin huipulle, mistä avautui upeat näköalat sekä Itävallan että Italian puolelle. Tai siis tarkennuksena, Italian puolella Keijo näki vain valtavan valkoisen pilvimassan ja tunsi kuinka lämmin tuuli löyhytteli hänen viiksikarvojaan.

Mistä Keijolle kivaa puhaa?

Keijo Kettu istuskelee syvissä mietteissään Iloisen Mielen Kahvilan sohvalla ja hörppii kofeiinitonta vihreää teetä. Hänen nenänsä ei väpätä normaaliin uteliaaseen tapaansa. Mikähän repolaisen mieltä painaa?

Istahdamme Keijon seuraksi sohvan nurkkaan. Keijo kertoo huomanneensa, että reportaasirintama hiljenee marraskuun iltojen pimetessä. Joulukuu tuo tullessaan kaikenlaista hauskaa jutun juurta, mutta marraskuussa tuppaa olemaan tylsää. Jotain kivaa puuhaa pitäisi keksiä, että mieli pysyisi virkeänä, Keijo huokaisee. Olisikohan Iloisen Mielen Kahvilassa tarvetta ylimääräiselle tassuparille? Ei hullumpi ajatus, luulisi että aina jotain  löytyy. Käydäänpä jututtamassa Keittiövelhoa, olisiko hänellä apulaisen tarvetta.

Kurkistamme keittiöön, missä keittövelho on juuri ottanut uunista aivan taivaalliselle tuoksuvan omenapannukakun ja suunnittelee kahviomenapannukakkutauon pitämistä. Hetken pohdittuaan ja haukattuaan pari palaa, saa Velho loistoidean. Kyllä vain, töitä löytyy. Iloisen Mielen Kahvilassa on käsikäyttöinen kahvimylly ja viime aikoina kahvin menekki on kasvanut niin paljon, että kahvia on saanut olla koko ajan jauhamassa. Kiinnostaisikohan Keijoa kahvinjauhamiskeikkahommat?

Kyllä Keijoa kiinnostaa, itse asiassa se on juuri sellaista puuhaa, mistä Keijo tykkää oikein paljon. Bonuksena saa istuskella Velhon seurana keittiössä ja maistella kaikenlaisia herkkuja.

Hyvillä mielin voimme siis todeta, että näin työ ja tekijä kohtasivat Iloisen Mielen Kahvilassa ja kahvilaan hiipinyt pieni melankolinen alavire luikki häntä koipien välissä sinne, mistä se tulikin.