lauantai 6. kesäkuuta 2020

Kassun kartanolla


Keijon serkku, Kasimir "Kassu" Kettu on kotiutunut maailman meriltä ja ostanut itselleen oman pienen punaisen töllin ja pienen puutarhan. Hän haaveili niistä maailman meriä seilatessaan ja nyt unelma on toteutunut. Aika leppoisaa, tuumaa Kassu.

Keijo on tullut kartanolle vierailulle. Kassu on luvannut esitellä hänelle uutta kotiaan, raparperiviljelmäänsä ja keittää kierroksen päätteeksi kahvit.

Joo, aika erilaistahan tämä on, myöntää Kassu Keijolle, joka ihmettelee kuinka hän on malttanut jäädä paikoilleen ja eikö tassuja ala pakottaa liiasta paikallaan olosta. Kaikella on aikansa, nuorena kettuna sitä tykkää jolkotella ympäri maailmaa, hieman varttuneempana kettuna puolestaan on kivaa nähdä omien tassujensa työn jälki. Eihän se elämä kartanollakaan sitä paitsi pelkästään paikallaan oloa ole. Pitää kuoputtaa ja puuhata, hoivailla kasveja ja laulaa niille kasvulauluja.

Kassulla on oikein laaja repertuaari erilaisia kasvulauluja takataskussa. Hän on keräillyt niitä eri puolilta maailmaa. Kassun suosikki on eräs eteläamerikkalainen sävelmä, josta hän on huomannut myös raparperien tykkäävän. Ne ovat kasvattaneet hyvät ja vahvat lehdet, joilla voi köllötellä aurinkoisena päivänä.   

Keijon on myönnettävä, että Kassu on järjestänyt elämänsä parhain päin. Raparperilehdillä köllöttely on hyvin rentouttavaa ja kuin huomaamatta tulee otettua mukavat iltapäivänokoset. Tähän voisi vallan tottua.

Jahas, jahas, keitetäänpä sitten kahvit. Kassu herättää Keijon uniltaan. Hän on Keijon uinuessa  leiponut tuulihattuja ja marenkeja, myös niiden reseptit ovat tuliaisia maailmanmatkoilta. Kassu on monitaitoinen kettu.


Tiedot:
Tarina ja kuvat, Suski

Ei kommentteja: